Kisafiilikset

Kaksi päivää ennen kilpailua alkoi jo tuntua hyvältä. Tuntui, että olisin jo voinut kilpailla lauantaina. Olli käsitteli jalkoja torstaina ja sitten meidän maajoukkueen hieroja Anssi hoiti niitä perjantaina ja lauantaina. Perjantaina maltoin juosta 5km:n verryttelyn, ja lauantaina yhden hyvän lyhyen harjoituksen. Lauantaina tuli kilometrejä 8.5. Eli hyvin kevyesti valmistelin. Lauantain harjoituksessa juoksin yhden reippaan kilometrin ja sen päälle 4x100m vetoja.  Jalat tuntuivat hyviltä.

Lauantai iltana aloin jo yllättäen odottaa kilpailua. Minähän olin päättänyt, etten kilpaile hetkeen, mutta kutsu tuli ja minä päätin kuitenkin juosta. Hyvä niin.

Onneksi kilpailu oli melko aikaisin, niin en tarvinnut enää sitten sunnuntaina odotella hirmuisesti. Sunnuntain aamuverryttely oli sitkeä, mutta milloin lenkki on lennokasta kl 7.15 suoraan sängystä nousseena?

Verryttely ennen vitosta tuntui lennokkaalta. Se enteili hyvää. Jalat eivät ole tuntuneet tuollaisilta pitkään aikaan. Ja sitten se kilpailu alkoikin...

Ensimmäinen kilometri oli hyvän tuntuinen ja se meni minulle sopivaa vauhtia. Toinen kilometri oli samanlainen. Me juoksimme hyvässä ryhmässä, niin pääsin tuulen suojaan.  Kun kolmas kilometri alkoi, iski ruotsalaiset jarrut pohjaan. Normaalisti, olisin lähtenyt vetohommiin, koska minunkaltainen juoksija tarvitsee tasavauhtia päästäkseen ennätykseen.  Niin ei tällä kertaa käynyt, koska minun kesän pidemmän matkan räpellykset eivät ole olleet hyvin vauhdikkaista. Epävarmuus iski ja päätin vain pysyä mukana ryhmässä. Sitten kun neljäs kilometri lähti käyntiin, olivat jalat vielä todella hyvän tuntuiset ja niin oli monella muullakin, niin siitäpä me sitten kiristettiin vauhtia. Tämä ratkaisu oli mailereille melko hyvä, koska heillä oli kiriherkimmät jalat kuin muilla. Kuitenkin sain kiristettyä viimeiset kilometrit kelpovauhtiin niin lopputulos olikin sitten noin 40 sekuntia kovempi kuin Oulun kilpailussa. Toki jäin omasta ennätyksestä 26 sekuntia, mutta se tuntuu hirmu vähältä tällä hetkellä. Minä olen todella tyytyväinen omaan aikaani ja juoksuun.

Tämä oli kesän paras juoksu, parempi kuin 1500m ennätys juoksu. Tämä juoksu tuntui hyvältä ja se ei hyytynyt se vauhti. Annoin kaikkeni ja opin valtavasti. Minulla on nyt hyvin selvät suunnitelmat tulevaa varten. Kiitos tämän juoksun uskon, että tästä kesästä tulee vielä hyvä. 

Kevään ja kesän pettymykset ovat opettaneet hirmuisesti. Olin jo unohtanut miltä hyvän tuntuinen juoksu tuntuu. Nyt on motivaatio hyvin korkealla ja halu onnistua ja rikkoa ennätyksiä taivaissa. Uskon, että jos nyt harjoittelen järkevästi ja annan kehoni palautua kunnolla ennen kovia harjoituksia, kympin vauhti löytyy vielä tänä kesänä.  

Nyt saa turhautumiset ja epätoivon tuntemukset loppua.  Kiitos Ollin,  valmistava harjoitus meni nappiin ja sitä seuraava pitkä lenkki. Hän sai hyvän onnistumisen putken päälle ja sitä en aio pilata. Minä odotan jo huomista harjoitusta ja seuraavaa kilpailua!

Odotan erityisen paljon seuraavaa vitosen kilpailua. Nyt on helppo lähteä viivalle, kun tiedän suurin piirtein mihin aikaan voin tähdätä. Nordic- Baltic kilpailun tavoite oli juosta kauden paras aika. Siihen ei paljoa tarvittu, mutta se tuntui vaikealta, kun en lainkaan tiennyt kuntoani. Nyt tiedän ja nyt muistan miksi juoksen.