Hyvä treeni, parempi mieli.
Päivän kiihtyvä lenkki oli aivan ihana! En olisi ikinä uskonut, että jalkani voivat tuntua noin hyvältä enää/vielä tänä kesänä. Hassua tässä on se, että juhlin tässä keskiviikkona minun kilpailukauden päätöstä... Olin sata varma, että aloitan ylimenokauden ensi viikolla...
Päivän pääharjoitus vain motivoi todella paljon kilpailukauden jatkamista ja kasvatti juoksunälkääni. 24km kiihtyvä 6minuutista 3.38min vauhtiin + loppuverkka, oli herkkua alusta loppuun. Fiilis oli mahtava! Illala herkkuharjoituksen jälkeen oli pakko vielä verkata kevyesti. Sen verran olin fiilareissa. 9km oli myös yhtä juhlaa. Sebu pyöräili vieressä, aurinko paistoi ja päällä oli uusi värikäs urheilutoppi! En halunut olla missään muuaalla, kun siinä hetkessä Sebun kanssa. Kevyt lenkki meren äärellä hyvässä seurassa ja mieli virkeänä. :) Mihinkään ei edes sattunut. Sain vain nauttia siitä hetkestä.
Tänään oli taas sellanen päivä, kun ajattelin, että ehkä minä kuitenkin olen kunnossa. Minun kilpailut vain sanovat toista.. Pitäsi kai vain luottaa niihin kilpailutuloksiin, eikä laittaa liian paljon painoa näihin harjoituksiin. Jos ei vitonen ole kolmeen otteeseen kulkenut lainkaan, niin miksi sitten olsin kunnossa? En tiedä. Harmi vain, kun tuo päivän harjoitus oli niin hyvä ja mieli katossa.
Ehkä juoksen huvin vuoki pari kilpailua vielä..? Kyllä minä sen 4 viikkoa vielä ehdin syksyllä levätä :D
Mutta joo, en tiedä mitä tehdä.
Yhden asian tiedän. Minä en aio antaa periksi. Hyvää yötä! :)
Joko loppukauden suunnitelmat ovat selvillä? Eli pitääkö päätös ylimenokaudesta vai nähdäänkö sinut sittenkin vielä starttiviivalla jossain kisassa tällä kaudella?
SvaraRadera