Haluan juoksuelämäni takasin

Nyt on 2.5 viikkoa mennyt. Kaipaan juoksemista. Kaipaan aamulenkkejä, pitkiä lenkkejä, palauttavia lenkkejä, veto harjoituksia, VK-harjoituksia, intervalli harjoituksia, mäkijuokusa, maastojuoksua....
Haluan harjoittaa nopeutta ja kestävyyttä kaikissa muodoissa sekä vahvistaa lihaksiani. Halauan hajrjotella määrätietoisesti. Haluan taas elää juoksun ehdoilla. Haluan juosta.
Juoksu on minun terapiani. Se antaa minulle voimaa ja aikaa itselleni. Juoksu rauhoittaa ja antaa minulle hyvän olon tunteen. Eniten ehkä kaipaan kovia harjoituksia ja pitkiä lenkkejä yksin tai seurassa.
Mieli lepää juostessa. Ajatukset virtaavat ja mieli tyhjenee. Lopputuloksena on virkeä ja vahva olo.

Ylimenokauteni on mennyt kaikkinaan tähän asti hyvin. Ensimmäisen puolentoista viikon aikana en jaksanut edes kävellä. Minua huimasi joka kerta, kun nousin ylös ja silmissä sumeni. Vähän väliä piti pysähtyä tai ottaa jostain tukea. Minulla oli hyvin heikko olo. Välillä oksetti mutta usein vain väsytti.  Jaksoin juuri ja juuri kävellä koulussa. Aivot toimivat, mutta kaikki fyysinen tekeminen oli todella raskasta. 1.5 viikon jälkeen menin vesijuoksemaan. Siellä meni ihan hyvin. Seuraavaksi olin pyöräilemässä. Lihakset huusivat vaikka sykkeet eivät nousseet. 55minuuttia oli täyttä helvettiä. Päätin etten pyöräile ennen kuin on pakko. Syy tuohon "rankkaan" treenin oli varmasti pitkä päivä ja olin mitä luultavammin liian vähällä energialla liikkeellä.  Spinningin jälkeen oli taas vesijuoksua ja crossia ohjelmassa. Ne tuntuivat helpoilta. Eilen vedin todella energisen harjoituksen. 35min crossilla kevyesti ja sen päälle 30minuutin kovan keskivartalo jumpan, joka oli hyvin rankka. Se tuntui ihanalta!

Ensi kaudelle riittää haastetta. En tiedä mitä aion tehdä. Minulla ei tosiaan ole aavistustakaan. En ole stressanut tai miettinyt sen koommin mitä aion tehdä, kun aloitan juoksemisen, mutta kohta pitäisi pikku hiljaa alkaa tietämään.

Pahoittelen sekalaisen kirjoitukseni. En ihan jaksa keskittyä kielioppiin tai mihinkään muuhun.

Hyvää yötä!

Ylimeno jatkuu

Jatkan vielä viikon levolla. Energiataso on sen varren matalla.

Ylimenokauden kuulumisa

Tämä ylimenokausi on ollut paras mahdollinen tähän asti. Olen elänyt hyvin terveellisesti ja aktiivisesti. Olen opiskellut paljon ja yrittänyt viettää aikaa läheisteni kanssa. En ole juossut kohta kahteen viikkoon, joka on mennyt yllättävän nopeasti. Olen tämän 1.5 viikon aika tehnyt kaksi lyhyttä harjotusta. Hieman krossia, jumppaa, vesijuoksua ja uintia. Olen nauttinut harjottelusta enkä ole suunnitellut niitä. Olen harjoitellut vain tuntemuksen mukaaan. Eilinen harjottelu vedessä oli hauska. 25min vesijuoksua Sebun kanssa ja sen jälkeen 400m uintia. Oli aika huvittavaa uida 400m. Sehän ei edes riittäsi alkuverryttelyksi uinnissa, mutta näillä mennään. En ole enää uimari, enkä ole uinut pitkään aikaan. Tekihän minun mieli vetää kunnon uinti treeni, mutta ylimenoa kunnioittaen en sitä tehnyt. Uin 200m alkuverkkaa, vesijuoksun jälkeen ja sen jälkeen 2x25 maksimia 25m:n palautuksella+1min ja sen jälkeen loppuverkka. Oli hauskaa ja käsiä hapotti!
Illalla olisin tehnyt mitä vain, yhdestä lenkistä, mutta jalassa on vielä tunemuksia. Tuntemukset muistuttaa, että minä lepään syystä. Unohdan sen niin helposti muuten. 2.5 viikkoa vielä ilman juoksua, ei se niin pahalta enää tunnu. Siihen mennessä minulla on niin kova juoksu nälkä, että jaksan vetää vaikka koko talven Suomessa.

Tänään halauaisin mennä spinnaamaan. Odotan iltaan, koska nyt minun pitäsisi opsikella.

Vilavilavila

Jag har nu vilat i fyra dagar och det känns faktiskt helt skönt. Foten är bättre, men läkaren rekommenderade att inte springa på fyra veckor. Det tänker jag hålla, men han sade att det är okei att göra andra sporter. Totalvila tänker jag ändå försöka ha i två veckor och sedan tänker jag börja göra andra sporter, sånt som inte belastar foten.

Ylimenokausi

Ylimenokausi. Dvs. en viloperiod, en period som jag gör allt annat än springer.
Nu vilar jag ända tills jag kan röra på mig smärtfritt. Jag mår trots allt psykiskt mycket bra.
Jag är inte ens rädd att vila nu. Andra dagen på gång, så månne inte abstinensbesvären kommen snart. Hoppas inte riktigt ännu. Nog kan man väl använda det där ordet när man snackar om att vara beroende av träning...? Det var i varje fall det jag talar om.

Det är förresten mycket skönt att bo i stan. Allt är så jäkligt nära.

Sommarens första guld

Jag sprang 10 000m idag och jag vann. Det var roligt! Lördagens Midnightrun och söndagens långa länk kändes mycket i benen, så tiden blev inte något att hurra för, men jag är trots allt ändå glad att jag tävlade.

Jag är glad att jag flyttade till Helsingfors, men det blir nog helt fantastiskt att åka upp till Vasa för veckoslutet! :)

Sov gott!

Min pappa är världens bästa pappa. Utan honom skulle jag inte vara något.

Tack pappa att du alltid har funnits för Isabella och mig. Jag kunde aldrig ha bett om något mera. Han är den, som alltid stött och lyssnat och hjälpt mig. Han är den finaste mannen jag vet. Han förtjänar endast det bästa.

Pappa