Kaksi päivää
ennen kilpailua alkoi jo tuntua hyvältä. Tuntui, että olisin jo voinut
kilpailla lauantaina. Olli käsitteli jalkoja torstaina ja sitten meidän
maajoukkueen hieroja Anssi hoiti niitä perjantaina ja lauantaina. Perjantaina
maltoin juosta 5km:n verryttelyn, ja lauantaina yhden hyvän lyhyen
harjoituksen. Lauantaina tuli kilometrejä 8.5. Eli hyvin kevyesti valmistelin.
Lauantain harjoituksessa juoksin yhden reippaan kilometrin ja sen päälle 4x100m
vetoja. Jalat tuntuivat hyviltä.
Lauantai iltana
aloin jo yllättäen odottaa kilpailua. Minähän olin päättänyt, etten kilpaile
hetkeen, mutta kutsu tuli ja minä päätin kuitenkin juosta. Hyvä niin.
Onneksi kilpailu
oli melko aikaisin, niin en tarvinnut enää sitten sunnuntaina odotella
hirmuisesti. Sunnuntain aamuverryttely oli sitkeä, mutta milloin lenkki on
lennokasta kl 7.15 suoraan sängystä nousseena?
Verryttely ennen
vitosta tuntui lennokkaalta. Se enteili hyvää. Jalat eivät ole tuntuneet
tuollaisilta pitkään aikaan. Ja sitten se kilpailu alkoikin...
Ensimmäinen
kilometri oli hyvän tuntuinen ja se meni minulle sopivaa vauhtia. Toinen
kilometri oli samanlainen. Me juoksimme hyvässä ryhmässä, niin pääsin tuulen
suojaan. Kun kolmas kilometri
alkoi, iski ruotsalaiset jarrut pohjaan. Normaalisti, olisin lähtenyt
vetohommiin, koska minunkaltainen juoksija tarvitsee tasavauhtia päästäkseen
ennätykseen. Niin ei tällä kertaa
käynyt, koska minun kesän pidemmän matkan räpellykset eivät ole olleet hyvin
vauhdikkaista. Epävarmuus iski ja päätin vain pysyä mukana ryhmässä. Sitten kun
neljäs kilometri lähti käyntiin, olivat jalat vielä todella hyvän tuntuiset ja
niin oli monella muullakin, niin siitäpä me sitten kiristettiin vauhtia. Tämä
ratkaisu oli mailereille melko hyvä, koska heillä oli kiriherkimmät jalat kuin
muilla. Kuitenkin sain kiristettyä viimeiset kilometrit kelpovauhtiin niin
lopputulos olikin sitten noin 40 sekuntia kovempi kuin Oulun kilpailussa. Toki
jäin omasta ennätyksestä 26 sekuntia, mutta se tuntuu hirmu vähältä tällä
hetkellä. Minä olen todella tyytyväinen omaan aikaani ja juoksuun.
Tämä oli kesän
paras juoksu, parempi kuin 1500m ennätys juoksu. Tämä juoksu tuntui hyvältä ja
se ei hyytynyt se vauhti. Annoin kaikkeni ja opin valtavasti. Minulla on nyt
hyvin selvät suunnitelmat tulevaa varten. Kiitos tämän juoksun uskon, että
tästä kesästä tulee vielä hyvä.
Kevään ja kesän
pettymykset ovat opettaneet hirmuisesti. Olin jo unohtanut miltä hyvän
tuntuinen juoksu tuntuu. Nyt on motivaatio hyvin korkealla ja halu onnistua ja
rikkoa ennätyksiä taivaissa. Uskon, että jos nyt harjoittelen järkevästi ja
annan kehoni palautua kunnolla ennen kovia harjoituksia, kympin vauhti löytyy
vielä tänä kesänä.
Nyt saa
turhautumiset ja epätoivon tuntemukset loppua. Kiitos Ollin,
valmistava harjoitus meni nappiin ja sitä seuraava pitkä lenkki. Hän sai
hyvän onnistumisen putken päälle ja sitä en aio pilata. Minä odotan jo huomista
harjoitusta ja seuraavaa kilpailua!
Odotan erityisen
paljon seuraavaa vitosen kilpailua. Nyt on helppo lähteä viivalle, kun tiedän
suurin piirtein mihin aikaan voin tähdätä. Nordic- Baltic kilpailun tavoite oli
juosta kauden paras aika. Siihen ei paljoa tarvittu, mutta se tuntui vaikealta,
kun en lainkaan tiennyt kuntoani. Nyt tiedän ja nyt muistan miksi juoksen.
Onnea hyvästä suorituksesta ja tsemppiä loppukesään!
SvaraRaderaHärlig läsning!!
SvaraRadera